Mistä luovutaan Kainuun hyvinvointialueella?
Kainuun hyvinvointialueen tulevalla valtuustokaudella luottamushenkilöt joutuvat vastaamaan yhä uudelleen samaan kysymykseen: mistä luovutaan? Kainuun hyvinvointialueen taseeseen on kertynyt useita kymmeniä miljoonia euroja alijäämiä. Jokaisen äänestäjän kannattaakin kysyä ehdokkailta, mistä he ovat valmiita luopumaan sen sijaan, että uskoo vaalilupauksiin vaikkapa lyhyemmistä työviikoista.
Vaikka väestö Kainuussa vähenee, ikääntyvän ja yhä pidempään elävän väestön palvelutarpeet eivät vähene. Palvelujen yhdenvertainen saatavuus ja talouden nykyistä parempi hallinta korostuvat entisestään. Tämän vuoksi priorisointikeskustelua ei tule väistellä tai lykätä. Sen sijaan tulee etsiä konkreettisia ratkaisuja: miten priorisointi kannattaa tehdä ja millä periaatteilla juuri Kainuussa.
Suomessa on käynnistetty kansalaiskeskustelu periaatteista, joiden tulisi ohjata hoito- ja palvelupäätösten perusteita. Kansalaiskeskustelu liittyy sosiaali- ja terveysministeriön palveluvalikoiman periaatteiden määrittämiseen. Tällä hetkellä priorisointipäätöksiä tehdään monilla eri tasoilla alkaen yksittäisestä lääkäristä tai sosiaalityöntekijästä ja ulottuen aina hyvinvointialueiden ja valtionhallinnon tasolle.
Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoima tullaan määrittelemään todennäköisesti nykyistä selkeärajaisemmin. Tämä edellyttää yhä tarkkarajaisempaa sääntelyä lainsäädännössä, jotta yleiset periaatteet, palveluihin pääsyn periaatteet sekä mahdolliset erot eri alueiden välillä vähenevät.
Jotta priorisointia on ylipäätään mahdollista tehdä, tarvitaan luotettavaa, vertailukelpoista ja mitattua tietoa siitä, mitkä palvelut ja hoidot tuottavat parhaimmalla mahdollisella tavalla elämänlaatua ihmisille. Ylipäätään tarvitaan avointa ja luotettavaa tietoa, jotta väestön entisestään kasvava palvelutarve ja niukkenevat resurssit voidaan sovittaa yhteen.
On hyvä ymmärtää, että hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmään sisältyy nykyisellään kustannuskehitystä vakauttavia mekanismeja. Hyvinvointialueen rahoitus on pääosin laskennallista, eikä taloudellinen vaje tuo automaattisesti lisää resursseja laskennallisen tason ylitse. Rahoitusjärjestelmän uskottavuutta lisää se, ettei valtiovarainministeriö kohdenna lisää rahoitusta yksittäisille hyvinvointialueille. Päättäjät joutuvat pohtimaan yhä uudestaan, mistä luovutaan.
Kainuun alueen kustannustaso sosiaali- ja terveyspalveluissa on pysytellyt vuosikausia korkeana ja myös alueen palveluverkko on arvioitu varsin kattavaksi (THL 2024: Alueellinen asiantuntija-arvio). Lasten ja nuorten vähentyessä resursseja tulee siirtää myös palveluiden sisällä. Koska muutokset vaativat aikaa, on parempi aloittaa varhain kuin liian myöhään.
Matti Heikkinen
YTL, aluevaltuutettu (Kok.)
alue- ja kuntavaaliehdokas