Vahva opiskeluhuolto on lapsen ja nuoren tulevaisuuden turva

Hyvinvointialueiden toiminnan yhtenä tavoitteena on tarjota saumattomia palvelukokonaisuuksia asiakkailleen. Opiskeluhuollossa tavoitellaan tiiviimpää yhteistyötä ammattilaisten välillä. Toimiva yhteistyö tasoittaa tietä palvelujen integraatiolle ja palveluprosessien sujuvalle etenemiselle.

Opiskeluhuollon resurssit

Tuoreimmissa Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen kouluterveyskyselyn tuloksissa nostetaan esille lasten ja nuorten käynnit kuraattorin ja kouluterveydenhuollon palveluissa. THL:n näkemyksen mukaan hyvinvoinnin haasteiden lisääntyessä ei asiointi opiskeluhuoltopalveluissa ole lisääntynyt, koska opiskeluhuoltopalvelut eivät kykene vastaamaan kaikkeen lisääntyvään tuen tarpeeseen. Resurssit ovat jo nyt maksimaalisessa käytössä.

”Hyvinvointialueilla olisi harkittava opiskeluhuoltopalveluihin kohdennettua lisäresurssia, jotta nuorten hyvinvoinnin uhkia ja vaurioita voitaisiin korjata ja ehkäistä ennen niiden pahenemista. Asia nostetaan esiin myös hallitusohjelmassa”, THL: n ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola toteaa.

Yhteisöllinen opiskeluhuolto

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toimet ovat ennakoivia ja koko kouluyhteisöä koskevia. Moniammatillinen yhteistyö on vuorovaikutuksessa ilmenevää toimintaa, joka on enemmän kuin osiensa summa; eri toimijoiden ja organisaatioiden vuorovaikutusta sekä jaettua asiantuntijuutta yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. On luontevaa, että yhteisöllinen opiskeluhuolto on osa kunnan hyvinvointityötä. Tietoon perustavan johtamisen kautta varmistetaan tavoitteiden mukainen ja vaikuttava toiminta.

Yksilökohtainen opiskeluhuolto

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tavoitteena on antaa vaikuttavaa tukea oppimiseen tai muihin koulunkäyntiin liittyviin ongelmiin. Keskeistä onkin, että tuen tarpeen ilmettyä, palveluprosessi etenee sujuvasti yhteistyössä sovittujen askelmerkkien mukaan. Parhaimmillaan lapsi tai nuori saa oikeanlaista tukea oikeaan aikaan ja hänen jatko-opintokelpoisuutensa peruskoulun päättyessä varmistetaan. On hyvä yhdessä perehtyä, miten Kainuun hyvinvointialueella ja eri kunnissa palvelupolut ja toimien vaikuttavuuden seuranta on järjestetty. Oppimisvaikeuksien ohella tulee keskustella myös siitä, miten nykyaikaisin keinon käyttäytymiseen haasteita työstetään ja kuntoutetaan. Mitä avoimempaa ja aktiivisempaa vuorovaikutus on, sitä enemmän arjen moniammatilliseen työskentelyyn syntyy luottamusta.

Minna Karjalainen

aluevaltuutettu, Kuhmo