Omaishoito ansaitsee oman suunnitelmansa Kainuun hyvinvointialueella
Yleisesti voidaan ajatella, että todennäköisesti jokainen ihminen on omaishoitaja jossakin elämänsä vaiheessa. Jos et ole vielä ollut omaishoitaja, sinusta todennäköisesti tulee omaishoitaja tai tarvitset itse omaishoitajaa. Tämän takia omaishoidon kehittäminen on aina ajankohtaista.
Omaishoidon tuki on lakisääteinen ja määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu. Tällöin laki ei takaa omaishoitajalle subjektiivista oikeutta omaishoidontukeen, vaan riittämätön määräraha voi olla peruste hakemuksen hylkäämiselle. Menneinä vuosina ja vuosikymmeninä omaishoidon tuen kehittämiseen on esitetty erilaisia malleja, kuten hoitopalkkion maksatuksen siirtoa Kelan tehtäväksi tai tuen muuttamista subjektiiviseksi oikeudeksi. Lähivuosina ei ole näköpiirissä, että omaishoidon tukea ja tukijärjestelmää merkittävästi muutettaisiin. Todennäköisempää on, että tukea kehitetään kansallisin suosituksin ja lakimuutoksin.
Kainuun hyvinvointialueella omaishoitoon liittyvä päätöksenteko on hajautunutta ja omaishoitajan näkökulmasta palvelujärjestelmä voi näyttäytyä sekavalle. Myös valtuutetun näkökulmasta omaishoitoon liittyvä päätöksenteko on hajanaista. Omaishoidon kokonaisuudesta päätetään eri toimielimissä osittain talousarvion yhteydessä (esim. määrärahat), osin palvelusetelin arvosta päätettäessä sekä järjestöavustuksista päätettäessä.
Kainuun hyvinvointialueen näkökulmasta omaishoidon tuessa on valtava potentiaali ja se ansaitsee oman strategian tai kokonaisvaltaisen suunnitelmansa hyvinvointialueellamme. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2024) on arvioinut, että Kainuun alueen omaishoidon kokonaisuus eroaa monin tavoin ns. Omakari (Omaishoidon tuen kansallisesta myöntämisperusteista) ehdotuksesta.
Kainuun hyvinvointialueen hallitus päätti vastikään talouden sopeuttamistoimena lakkauttaa omaishoidon tuen ennaltaehkäisevän maksuluokan 1.1.2025 alkaen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sen sijaan suosittaa, että jokaisella hyvinvointialueella perustetaan hyvinvointialuekohtainen kevyen tuen luokka (työpaperi 43/2022). Talouden sopeuttamistoimena tällainen kevyen tuen luokka käytännössä poistui kokonaan Kainuusta.
Omaishoitajien tekemä työ korvaa ympärivuorokautisia ja kotihoidon palveluja. Hyvinvointialueilta saatujen tietojen mukaan sopimusomaishoidon menot olivat noin 418 miljoonaa euroa vuonna 2024. Arvion mukaan kustannukset olisivat noin 1,25 miljardia euroa, jos omaishoitajia ei olisi (työpaperi 53/2024).
Kainuussa onkin tarpeen selvittää nykyistä tarkemmin omaishoidon tuen nykytila ja kerätä kokemuksia sekä tarpeita omaishoitajilta. Kansalliset myöntämisperusteet voivat toimia selkeinä ohjeina omaishoidon kehittämiselle. Toivottavasti jo seuraavalla valtuustokaudella Kainuun omaishoitajat saavat ansaitsemansa strategian omaishoidon tuen kehittämiseksi alueellamme.
Matti Heikkinen
YTL, aluevaltuutettu (Kok.)
kunta- ja aluevaaliehdokas