Poliittinen vai henkilökohtainen vastuu?
Usealla hyvinvointialueella on tällä hetkellä suuria vaikeuksia hoito- ja palvelutakuun kanssa. Kainuussa ongelmia on esimerkiksi pääsyssä perusterveydenhuoltoon, suun terveydenhuoltoon, mielenterveys- ja päihdepalveluihin sekä erikoissairaanhoitoon. Pisimmillään odotusajat palveluihin ovat esimerkiksi suun terveydenhuollossa lähes vuoden. Nykytilanteessa sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakas ei voi kuin kärsiä ja odottaa.
Rikosoikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen on todennut, ettei sosiaali- ja terveydenhuollon alibudjetointi ole tähän mennessä johtanut rikosvastuuseen. Toisaalta hänen mukaansa ei ole poissuljettu mahdollisuus, että aluetason päättäjien rikosvastuuta testattaisiin, jos tietoinen alibudjetointi johtaisi kuolemantapauksiin. (Yle 22.11.2024)
Hyvinvointialueiden poliittisten päättäjien nykyistä suurempi henkilökohtainen vastuu hyvinvointialueiden päätöksenteosta voisi merkittävällä tavalla edistää sekä palveluihin pääsyä että demokratiaa. Jo nykyisellään luottamushenkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä sekä vahingonkorvausvastuuta hänen hoitaessaan hyvinvointialueen tehtäviä.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) on määrännyt myös Kainuun hyvinvointialueen korjaamaan hoitoon pääsyn ongelmat. Määräyksen tehosteena usein käytetään uhkasakkoa. Kenties uhkasakon kohdistaminen myös suoraan luottamushenkilöihin voisi nopeuttaa ongelmien korjaamista. Hyvinvointialueen järjestelmätason ongelmista tulisi tällöin konkreettisia myös yksittäisen luottamushenkilön osalta.
Olen varma, että hyvinvointialueen valtuuston ja hallituksen päätöksenteossa kiinnitettäisiin nykyistä enemmän huomiota hoitoon pääsyn ongelmiin, mikäli luottamushenkilön henkilökohtainen vastuu päätöksistä lisääntyisi. Samalla halukkuus ratkaisujen löytämiseen yli poliittisten puoluerajojen todennäköisesti lisääntyisi.
Aluevaltuuston jäsenet kantavat harteillaan vastuuta siitä, että perustuslaissa turvattu oikeus sosiaaliturvaan kuten sosiaali- ja terveyspalveluihin toteutuu. Eikö tästä näkökulmasta ole omituista, että valtuutetut kantavat vain poliittista vastuuta? Pelkkä huoli siitä, että luottamushenkilö ei tule valituksi seuraavissa vaaleissa ei mielestäni ole riittävä tae vastuullisesta päätöksenteosta.
Matti Heikkinen
YTL, aluevaltuutettu (Kok.)
alue- ja kuntavaaliehdokas