Julkisten hankintojen sääntelyn muutosvaikutus – mahdollisuus Kainuulle?

Julkisten hankintojen sääntely on muuttumassa syksyllä 2025 hallitusohjelman mukaisesti. Uudistus tuo mukanaan merkittäviä muutoksia muun muassa sidosyksikkösääntelyyn, joka tarkoittaa sitä, että hyvinvointialueen omia yhtiöitä – voidaan käyttää vain, jos niissä on vähintään 10 % omistusosuus. Samalla korostuu hyvinvointialueiden velvollisuus kilpailuttaa hankinnat avoimesti, erityisesti tilanteissa, joissa markkinoilla on useita potentiaalisia palveluntuottajia. 

Kainuun hyvinvointialueella on tilanteessa erityisen suuri vastuu, mutta myös mahdollisuus. Hyvinvointialue ei ole vain palveluiden järjestäjä. Se on keskeinen toimija alueen elinvoiman kehittymisessä. Hyvinvointialueen hankinnat ovat n. 40 % sen budjetista. Edistämällä kainuulaisten yritysten osallistumismahdollisuuksia hankintoihin avoimen ja syrjimättömän kilpailun keinoin voidaan samalla tukea aluetalouden kehitystä, työllisyyttä ja palvelujen saavutettavuutta. Vaikka hankintoja ei voida alueellisesti keskittää, on tärkeää tunnistaa ja hyödyntää alueellista tarjoajapotentiaalia sekä kehittää markkinoita osana hankintojen strategista suunnittelua.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) julkaisi 5.6.2025 tiedotteen, jossa oli esitelty tuloksia selvityksestä, että millaisia säästöjä kilpailun lisääminen julkisissa hankinnoissa voisi tuoda. Mallinnuksessa käytettiin kolmea menetelmää, joiden perusteella yhden lisätarjouksen saaminen yhden tarjoajan hankintoihin säästäisi veronmaksajien varoja keskimäärin 10 % hankinnan arvosta. KKV toteaa myös tiedotteessaan, että keskustelemalla potentiaalisten tarjoajien kanssa ennen kilpailutuksen järjestämistä hankintayksikkö voi lisätä yritysten tietoisuutta hankinnasta. Keskusteluilla hankintayksikkö voi myös varmistaa, ettei kilpailutukseen lisätä tarpeettomia kriteerejä, jotka vähentävät tarjoajien määrää. 

KKV:n nostot huomioiden, haluamme nostaa esiin muutamia näkökulmia tulevalle strategiakaudelle Kainuun hyvinvointialueella:

• Tietoisuus oman tuotannon kustannuksista mahdollistaa oman työn vertailun markkinatoimijoihin. Näin voidaan tehdä perusteltuja päätöksiä tuottamisen tavoista.

• Hankintastrategian päivitys osana syksyn hyvinvointialue- ja palvelustrategian päivitystä. Hyvinvointialueen roolia on selkeytettävä palvelujen järjestäjänä ja tuottajana sekä määriteltävä, milloin palvelut ostetaan ulkoa ja milloin ne tuotetaan itse.

• Yritysten laaja-alaisempi hyödyntäminen. Alueen yritykset ovat resurssi, jota ei tällä hetkellä käytetä täysimääräisesti palvelujen kehittämisessä tai tuottamisessa. Esimerkiksi palvelusetelitoiminnan laajentaminen on yksi keino hyödyntää paikallista osaamista.

• Tarjouspyyntöjen vaatimusmäärittely. Hankintojen vaatimukset tulee laatia niin, että kaikki yritykset voivat tasapuolisesti osallistua kilpailutuksiin.

• Yhteiset hankinnat pohjoisen yhteistyöalueen muiden hyvinvointialueiden kanssa. Yhteistyöllä lisätään hankintojen vaikuttavuutta ja säästöpotentiaalia sekä varmistetaan vaativissa hankinnoissa riittävä osaaminen ja resursointi.

Keskeinen kehitystoimi mielestämme on vuoropuhelun lisääminen. Yritysten ja hyvinvointialueen välinen keskusteluyhteys on avain onnistuneisiin hankintoihin. Säännöllinen yhteistyöfoorumi tuo toimintaan läpinäkyvyyttä. Se mahdollistaa yhteisen valmistelun sekä auttaa yrityksiä valmistautumaan tuleviin kilpailutuksiin. Samalla hyvinvointialue saa arvokasta tietoa markkinoiden kehityksestä ja kainuulaisesta osaamispotentiaalista.

Hyvinvointialue on enemmän kuin palveluiden tilaaja – se on strateginen vaikuttaja, joka voi valinnoillaan rakentaa kestävää ja elinvoimaista Kainuuta. Hankinnat eivät ole pelkkä hallinnollinen rutiini, vaan yksi tehokkaimmista välineistä vaikuttaa siihen, millaisessa Kainuussa elämme huomenna.

Kainuun kokoomuksen aluevaltuustoryhmä