Kainuuseen panostetaan nyt ja tulevaisuudessa
Itä-Suomen tulevaisuudesta on viime kuukausina käyty vilkasta keskustelua. Osa kriitikoista on väittänyt, että hallitus ei edistä alueen kehitystä riittävästi. Haluan muistuttaa, että hallitus on käynnistänyt useita konkreettisia toimenpiteitä alueen vahvistamiseksi.
Helmikuussa 2025 julkistettu Itäisen Suomen ohjelma on osa hallitusohjelman mukaista pitkäjänteistä aluepolitiikkaa. Sen tavoitteena on vahvistaa elinvoimaa, investointeja ja osaamista tilanteessa, jossa itäinen Suomi kantaa erityistä vastuuta muuttuneessa turvallisuus- ja talousympäristössä. Ohjelmaan kohdennettu rahoitus vuoden 2025 lopussa on konkreettinen käynnistys useille toimenpiteille.
Tarkasteltaessa Kainuun ja Itä-Suomen tilannetta, on tunnistettavissa muutama painopistealue, jotka haluan nostaa tässä yhteydessä erityisesti esille.
Tärkeimpänä asiana näen investointien vauhdittamisen. Investointien edistäminen luo edellytyksiä uusille työpaikoille ja teollisille avauksille. Itä-Suomessa ja Kainuussa on iso potentiaali investoinneille data-, bio- ja kiertotaloudessa sekä turvallisuus- ja huoltovarmuussektorilla. Näiden mahdollisuuksien realisoiminen edellyttää juuri sitä koordinaatiota ja ennakoitavuutta, jota hallitus nyt rakentaa.
Osaamisen vahvistaminen ja osaavan työvoiman saatavuus ovat hallitusohjelman keskeisiä tavoitteita. Hallitus panostaa koulutuksen laatuun, osaamistarpeiden ennakointiin ja aloituspaikkojen lisäämiseen erityisesti aloilla ja alueilla, joilla työvoimapula on suurin. Yritystoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi hallitus edistää myös omistajanvaihdoksia, kotimaista omistajuutta ja ennen kaikkea työllistämistä. Tämä on erityisen merkittävä Kainuussa ja muualla Itä‑Suomessa. Yritysten toiminnan jatkuvuus turvaa sekä työpaikat että verotulot, ja siten koko alueen elinvoiman.
Saavutettavuuden parantaminen, niin lento-, raide- kuin maantieliikenteen osalta sekä sähkö- ja tietoliikenneverkkojen kehittyminen, ovat elinehto Kainuulle ja Itä-Suomelle. Huoltovarmuus, elinvoima ja arjen sujuvuus kulkevat käsi kädessä. Edellä mainittujen ohella TKI-panostusten kasvattaminen kohti neljän prosentin BKT-tavoitetta on koko Suomen kilpailukyvyn kannalta ratkaisevaa.
Kaikki eivät ole tyytyväisiä Itäisen Suomen ohjelman laajuuteen, rahoituksen määrään tai sen etenemiseen. Viimeisimpänä valtionvarainministeri Purra totesi viime viikon eduskunnan kyselytunnilla, että hallituksella ei ole “suurempia toimenpiteitä erityistalousalueeseen liittyen”. Hallitus ei ole tehnyt edellä mainitun kannanoton mukaista päätöstä, vaan asiaa edistetään edelleen.
Minulla on vahva näkemys siitä, että Kokoomus kantaa vastuuta koko Suomen tasapainoisesta kehityksestä. Hallitusohjelmaan kirjatut toimet Itä-Suomen vahvistamiseksi eivät ole korulauseita. Ne ovat linjauksia, joita viedään määrätietoisesti eteenpäin. Kainuun Kokoomus tekee myös aktiivisesti vaikuttamistyötä viemällä viestiä alueemme tarpeista ja erityispiirteistä Arkadianmäelle. Lisäksi näemme erityisen tärkeänä alueellisen yhteistyön merkityksen elinkeinoelämän ja koulutustoimijoiden kanssa, unohtamatta puolueiden välistä avointa keskustelua.
Itä-Suomi ja Kainuu eivät kaipaa vastakkainasettelua, vaan pitkäjänteistä työtä, investointeja ja luottamusta tulevaisuuteen. Hallitusohjelma antaa tähän suunnan, jonka eteen Kokoomus sitoutuu tekemään töitä nyt ja tulevaisuudessa yhdessä Itä-Suomen sekä Kainuun alueiden toimijoiden kanssa.
Kari Hyvönen
Kainuun Kokoomus