Hyvinvointialueiden taloudesta

Kokoomus esitti aikoinaan hyvinvointialueiden muodostamista joko 5 yliopistosairaalan ympärille tai entisten 12 läänin alueille. Keskusta lähti Rinteen-Marinin hallitukseen sillä ehdolla, että maakuntien maantieteelliset alueet muodostaisivat hyvinvointialueet. Näin toteutui Keskustan pitkäaikainen haave maakuntahallinnosta, jonka avulla Keskusta kuvitteli saavansa suurimman osan maakunnista hallintaansa. Kevään eduskuntavaalit osoittivat, mitä mieltä äänestäjät olivat asiasta.

Kaikki nykyisiä hyvinvointialueita koskeva lainsäädäntö säädettiin edellisen vasemmistohallituksen aikana. Alueiden rahoitus perustuu vuoden 2022 toteutuneisiin kustannuksiin, vuoden 2023 talousarvioon sekä kunkin alueen eritysolosuhteisiin. Kainuussa rahoitusta nostavia tekijöitä ovat mm. harva asutus, vähenevä ja ikääntyvä väestö, keskimääräistä heikompi koulutustaso sekä keskimääräistä suurempi sairastavuus. Kainuun etu on se, että maakuntakokeilun aikana sosiaali- ja terveyspalvelut sekä tietojärjestelmät yhtenäistettiin, kun taas monella hyvinvointialueella joudutaan yhdistämään kymmeniä järjestelmiä.

Tämän vuoden alussa toimintansa aloittaneiden yli 20 hyvinvointialueen tilinpäätökset näyttäisivät noin 1,2 miljardin euron alijäämiä. Se on paljon, paljon rahaa. Valtiovalta edellyttää, että hyvinvointialueet pystyvät seuraavien 2 vuoden aikana kuromaan alijäämät uhalla, että muutoin seurauksena on kuntataloudestakin tuttu selvitysmenettely. Valtio on tietoisesti antamassa alueille liian vähän rahoitusta, jotta alueet vähentäisivät ylimääräisiä seiniä, kehittäisivät liikkuvia ja digipalveluita sekä lisäisivät yhteistyötä eri tahojen kanssa. Ajatus toimintojen kehittämisestä on tietysti kannatettava ja jopa välttämätönkin, mutta aikataulu saattaa osoittautua liian tiukaksi. Iso laiva kun kääntyy hitaasti.

Kainuun hyvinvointialueen talous näyttää tälle vuodelle noin 20-25 miljoonan euron alijäämää. Alijäämä on iso, mutta valtakunnallisesti pienimmästä päästä. Vertailussa on tietysti otettava huomioon alueen asukasmäärä, joka näyttää Kainuun osalta menevän lähiaikoina alle 70000 asukkaan. Hyvinvointialueen johto ja aluehallitus ovat mielestäni sisäistäneet erinomaisesti vallitsevan tilanteen sekä syntyneet rivakoihin toimenpiteisiin alijäämien selättämiseksi. Tällaisessa tilanteessa ei ole tilaa kyläpolitikoinnille, sillä jokaisen aluevaltuutetun tulee mieltä Kainuu yhdeksi alueeksi ilman kuntarajoja. Kaikki kainuulaiset tulevat jatkossakin saamaan riittävät tasokkaat sote-palvelut, mutta hoidon voi joutua hakemaan hieman kauempaa, hoidon voi tuoda pyörillä toimiva yksikkö tai esimerkiksi keskustelu lääkärin kanssa käydään vaikkapa skype-yhteyden kautta.

Mutta mitä tapahtuu, jos Kainuu ei saa alijäämiä kurottua? Yhdistetäänkö meidät Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueeseen? En pidä sitä todennäköisenä. Jos hoidamme asiamme vallitsevat olosuhteet (sairastavuus, ikääntyneisyys jne.) huomioon ottaen mahdollisimman kustannustehokkaasti, niin miksi meidät pitäisi yhdistää yli miljardin euron velkojen kanssa painivaan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueeseen? On huomattava, että mikäli valtiovallan toimesta suoritettavan selvitysmenettelyn jälkeen 2 tai jopa useampi alue yhdistettäisiin, niin näiden alueiden tietotekniikkajärjestelmät jouduttaisiin uudestaan yhtenäistämään ja alueiden välillä jouduttaisiin suorittamaan uusi palkkojen harmonisointi. Tästä taas aiheutuisi valtavat lisäkulut.

Eiköhän me jatketa omana Kainuun hyvinvointialueena.

Paavo Enroth

varatuomari, tietokirjailija

Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja