Kainuulaiset voittavat ja häviävät yhdessä
Suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää kuvataan usein verkon avulla, koska eri toimijoita, etuuksia ja palveluita on erittäin paljon. Sosiaaliturvan menot Suomessa olivat 78,1 miljardia euroa vuonna 2021. Suurimmat kustannukset aiheutuvat ikääntymisestä sekä sairauteen ja terveyteen liittyvistä menoista. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna menot ovat Suomessa korkeammat kuin keskimäärin muissa EU-maissa.
Vireillä oleva sosiaaliturvauudistus tulee olemaan suurimpia uudistuksia, jolla turvataan sosiaaliturvan rahoitus ja riittävyys myös tuleville sukupolville. Perustuslaki, perusoikeussäännökset ja kansainväliset sopimukset eivät sinänsä aseta esteitä sosiaaliturvauudistukselle ja Suomessa on mahdollista toteuttaa sosiaaliturva hyvin eri tavoin ja erilaisilla malleilla, kuten perustulo, yksi perusturvaetuus ja osallistumislisä sekä sosiaalitili.
Sosiaaliturvaa tullaan muuttamaan tällä hallituskaudella monin eri tavoin. Julkisuudessa on esillä ollut jo esimerkiksi aikuiskoulutustuen lakkauttaminen, indeksijäädytykset ja yleisen asumistuen kokonaisuudistus. Hallitus toteuttaa myös muita uudistuksia, joiden avulla hyvinvointialueet pystyvät nykyistä paremmin varautumaan tulevaisuuteen.
Kainuun hyvinvointialueella on monia haasteita, jotka vaikuttavat sosiaaliturvamenoihin. Alueen väestö vähenee ja ikääntyy. Kainuulaiset ovat keskimääräistä sairaampia ja kuolevat muita suomalaisia varhaisemmin. Samaan aikaan voimakas työvoimapula rajoittaa palveluiden järjestämistä ja tuottamista nykyisessä laajuudessa. Asukaskohtaiset nettomenot sosiaali- ja terveydenhuollossa ovat olleet viime vuosina maan suurimpia. Kainuussa on löydettävä entistä kustannustehokkaampia tapoja järjestää palveluja ja turvattava lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut alueen väestölle.
Suomessa on viimeksi tehty merkittäviä leikkauksia palvelutasoon syvän laman aikana 1990-luvulla. Osasyy lasten ja nuorten pahoinvointiin tänä päivänä voi olla esimerkiksi lapsiperheiden palveluiden heikennykset, kuten lapsiperheiden kotipalvelun laajamittainen alasajo.
Niukkojen voimavarojen jakamisessa on tänäkin päivänä otettava huomioon useita oikeudellisia periaatteita. Kainuun hyvinvointialueen on mahdollista tarkentaa esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen etusijajärjestystä, kun samalla huomioidaan yhdenvertaisuusperiaate ja syrjintäkielto. Myös luottamuksensuoja on huomioitava, mikäli etuuksien tasoa muutetaan tai etuuksia lakkautetaan.
Perustuslaki ja sosiaaliset ihmisoikeudet turvaavat monin tavoin kansalaisten oikeuksia palveluihin ja etuuksiin. Lainsäätäjä ei ole asettanut itseisarvoa alueelliselle hallinnolle, kuten hyvinvointialueille. Samalla useat asiantuntijat ovat pitäneet nykyistä hyvinvointialueiden määrää liian suurena. Jos palveluiden järjestäminen vaarantuu tai hyvinvointialueen talous on epätasapainossa, käynnistyy selvitysmenettely. Tämän vuoksi kainuulaiset voittavat ja häviävät yhdessä.
Matti Heikkinen
YTL, aluevaltuutettu