Kainuun hyvinvointialueen tulevaisuus on omissa käsissä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi 29.10.2024 raportin, joka arvioi hyvinvointialueiden olevan vaikeuksissa saavuttaa niille asetetut taloudelliset tavoitteet alijäämien kattamiseksi vuoden 2026 loppuun mennessä. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaiset nettokäyttökustannukset ovat pysytelleet jo vuosia keskimääräistä korkeampina ja perusterveydenhuollon avohoidon yhdenvertaisessa saatavuudessa on haasteita. Kainuuta haastavat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa samat ongelmat kuin muutakin Suomea. Keskeisinä tekijöinä ovat väestön ikääntyminen ja henkilöstön riittävyys.
Kainuun hyvinvointialueen viime kuukausien taloudelliset uutiset ovat kertoneet paremmasta suunnasta. Vuoden 2024 tilinpäätöksen lopputulema on kääntymässä odotettua paremmaksi ja tälle vuodelle laadittu budjetti näyttää positiiviselta. Onnistumiset talouden hoidossa helpottavat tunnistettujen talousraamien saavuttamista. Toki toisessa vaakakupissa on viime aikana keskustelut kiihtyneet hoitojonojen kasvusta.
Kansallisena tavoitteena on vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon perustasoa erikoissairaanhoidon kustannusten vähentämiseksi. Kainuun on panostettava edelleen lyhyellä aikajänteellä perustason vahvistamiseen sekä palveluintegraation kehittämiseen sosiaali- ja perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja pelastustoimen kanssa. Pitkällä aikajänteellä tärkeää on hyvinvointialueen ja kuntien välinen yhteistyö terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisevät toimet vähentävät erikoissairaanhoidon tarvetta ja pienentävät kustannuksia.
Ajattelen, että erityisesti Kainuussa tulee kiinnittää huomiota:
- Perusterveydenhuollon hoitoon pääsyyn – Uusia toiminta- ja palvelumalleja on innovoitava sekä käyttöönotettava rohkeasti. Kannatan mm. omalääkärimallin käyttöönottoa perusterveydenhuollossa.
- Henkilöstön hyvinvointiin – Henkilöstö on palveluiden tuottamisessa avainasemassa. Työntekijöiden hyvinvointi heijastuu suoraan palveluiden laatuun. Organisaatiokulttuurin jatkuva kehittäminen on tärkeää nyt ja tulevaisuudessa. Osaamisen kehittämisen mahdollisuudet, henkilöstön osallistaminen ja kannustava ilmapiiri luovat perustan houkuttelevaksi työpaikaksi.
- Tuottavuuden lisäämiseen – Pohjois-Suomen yhteistyöalueen yhteistyötä on edistettävä tukipalveluiden lisäksi myös ydintoiminnassa vaikuttavuuden lisäämiseksi. Mielestäni Pohjois-Suomen n. 2,2 mrd. €:n sairaalainvestointien kapasiteetti on saatava täysimääräiseen käyttöön.Esimerkkinä ehdotan harkittavaksi leikkausjonojen purkamiseen sairaaloiden taakan jakoa.
Lopuksi on hyvä todeta, että kaikki uudistaminen ja muutos perustuu johdon sekä uusien päättäjien aktiiviseen ja ennakoivaan johtajuuteen. Päätöksenteon on oltava asiakaslähtöistä ja analyyttistä. Se takaa palveluiden jatkuvuuden ja kehittymisen Kainuussa pitkälle tulevaisuuteen. Onnistuminen edellyttää avointa ja aktiivista vuorovaikutusta hyvinvointialueen johdon, henkilöstön sekä poliittisten päätöksentekijöiden kesken, asiakkaiden ja sidosryhmien osallistamista unohtamatta. Tehdään yhdessä parempia päätöksiä pitkälle tulevaisuuteen kainuulaisten parhaaksi!
Kari Hyvönen
Kirjoittaja on kajaanilainen kunta- ja aluevaaliehdokas (kok.)