Psykologinen turvallisuus osana varautumista
Nykyään tutkitaan ja puhutaan paljon työelämän psykologisesta turvallisuudesta – Hyvä niin! Psykologisella turvallisuudella ymmärretään muun muassa työyhteisössä tilaa, jossa yhteisön luottamuksen ilmapiiri on kannustava keskusteluun, kyseenalaistamiseen ja kysymyksiin kaikkien osalta ilman pelkoa toisten negatiivisista reaktioista. Tämä mahdollistaa osallistumisen sekä omien ajatusten ja mielipiteiden ääneen puhumisen kuitenkaan ketään loukkaamatta.
Matala psykologinen turvallisuus voi ilmetä esimerkiksi hiljaisuutena ja se voidaan tulkita näennäisenä yksimielisyytenä, jota esihenkilöt eivät välttämättä tunnista. Hiljaisuutta voivat aiheuttaa muun muassa epäasialliseksi tai epäoikeudenmukaiseksi koettu toiminta tai epäeettinen johtaminen, kuten tiedon pimittäminen ja vääränlainen vallankäyttö. Pelolla johtaminen aiheuttaa yleensä negatiivisuuden ja kriittisyyden lisääntymistä työyhteisössä, joka rikkoo psykologisen turvallisuuden. Matala psykologinen turvallisuus voi aiheuttaa myös enemmän turvallisuuspoikkeamia.
Esihenkilöt ovat avainasemassa työilmapiiriä luotaessa ja ylläpidettäessä. Työyhteisön jäsenien tunne arvostuksesta ja oikeudesta tulla kuulluksi on todella merkityksellistä. Jokaisen on voitava myöntää virheensä ilman pelkoa henkilöön kohdistuvasta epäasiallisesta kritiikistä. Vastuu työilmapiiristä kuuluu tietenkin kaikille. Vahva esihenkilö pystyy arvioimaan ja kehittämään omaa toimintaansa sekä kykenee myös ottamaan vastaan palautetta työyhteisöltä avoimessa vuorovaikutuksessa. Tällainen ilmapiiri vahvistaa itseluottamusta, keskustelukulttuuria, henkilöstön hyvinvointia ja psykologista turvallisuutta. Turvallisuuden tunne lisää muun muassa tuottavuutta, innovaatioita, luovuutta ja sitoutuneisuutta.
Psykologinen turvallisuuden tunne luodaan arjen vuorovaikutuksessa. Erityisesti kriisitilanteisiin varautuvien yhteisöjen tulee varmistaa psykologisen turvallisuuden tilannekuvan yhteinen ymmärrys tavoitteiden saavuttamiseksi. Kriisitilanteista selviäminen edellyttää hyvää turvallisuuden tunnetta koko yhteisöltä.
Yhteisöllisyyttä lisäävät ihmisläheinen, inhimillinen, ratkaisukeskeinen sekä hyvinvointia ja keskinäistä luottamusta rakentava johtaminen, jotka ovat keskeisiä asioita varautumisessa kriisitilanteisiin ja poikkeusoloihin. Psykologinen turvallisuus lisää resilienssiä yksilö-, työyhteisö-, organisaatio- ja yhteiskuntatasoilla.
Työyhteisön vahva psykologinen turvallisuus on myös kilpailuetu henkilöstöä rekrytoitaessa sekä henkilöstön sitoutumisessa, kustannustehokkuudessa ja pysyvyydessä. Vahva yhteisöllinen turvallisuuden tunne vähentää myös poissaoloja. Psykologisen turvallisuuden eteen tehtävä työ on myös osa varautumista.
Työnantajien tulisi siis huolehtia henkilöstön työkyvystä ja työhyvinvoinnista. Voisiko työyhteisöjen paremmalla psykologisella turvallisuudella saada vähennettyä esimerkiksi kaupungin ja hyvinvointialueen henkilöstön sairauspäivistä aiheutuvia kustannuksia?
Jaakko Perhovaara
Eduskuntavaaliehdokas (Kok.)
