Kajaanin Kokoomus: Kaicell – Työtä ja toimeentuloa Kainuuseen ympäristön ehdoilla

Julkaistu Sininen Liekki -lehdessä 23.10.2020

Kaicell-tehdashankkeesta käydään keskustelua miltei pelkästään ympäristön näkökannasta, vaikka se tarkoittaa paljon muutakin. Suunnitteluyhtiö Pöyry on tehnyt Kaicell Fibers Oy, Paltamon biojalostamosta kattavan, yli 300 sivuisen selvityksen ”Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 5.6.2018”, johon kannattaa tutustua.
Kaikki teollinen toiminta aiheuttaa haittaa ympäristölle, eikä sitä tule vähätellä.

Yleisökeskusteluissa ollaan erityisesti huolestuneita Oulujärven tilasta. Paltamon Biojalostamo suunnitellaan parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaa perustuen siten, etteivät päästöt ylitä BAT (Best Available Techniques, eli paras käyttökelpoinen tekniikka) -päätelmissä määritettyjä päästötasoja. Pöyryn selvityksen mukaan ”Kaicellin kuormituksella ja Paltaselän pitoisuusmuutoksilla ei arvioida olevan vaikutusta koko Oulujärven nykyiseen hyvään kokonaistilaan. Suuren vesimäärän ja verrattain lyhyen viipymän vuoksi Oulujärvi ei ole erityisen herkkä kuormitukselle. Hanke ei siten vaaranna EU:n vesipuitedirektiivin ja kansallisen vesienhoitolainsäädännön tavoitteita, eli vesialueen hyvän ekologisen tilan säilyttämistä”. Kaicell-biotuotetehdas tulee näillä suunnitelmilla ja lupaehdoilla olemaan maailman puhtain sellutehdas.

Metsiä täytyy hoitaa

Biojalostamon sijainti Paltamossa on optimaalinen. Puuraaka-aineen hankinta-alue on n. 100 km säteellä tehtaasta ja puuta ei ole laskettu lainkaan tuotavan ulkomailta. Ympärillä on Kainuun suuret metsävarat, jotka kasvavat n. 7,5 milj.m3 ja siitä käytetään n. 3 milj.m3. Metsänhoidon tuloksena kuitupuuta on hyvin tarjolla jatkojalostettavaksi. Nyt Kainuulaisen kuitupuun kysyntä ja hinta on huono, joten metsiin jää hoitovelkaa. Hiilidioksidipäästöt kasvavat, jos metsiä ei hoideta. Pitkäkuituisen havusellun maailmanlaajuisen kysynnän ennustetaan kasvavan globaalin elintason nousun myötä. Erityisesti havusellua hyödyntävien pehmopaperin ja pakkauskartonkien kysynnän ennustetaan kasvavan Aasian, Afrikan ja Etelä-Amerikan talouskehityksen myötä. Euroopassa kysyntä kasvaa erityisesti tuotteissa, jossa puukuitu korvaa muoveja.

Biosähköä ja tuulivoimaa

Nykytilanteessa kuitupuuta ja lähiseutujen sahojen hakkeita, (sahahaketta tehtaan raaka-aineesta on merkittävä osa, n. 0.5milj.m3) ajetaan pitkiä matkoja, joka lisää kuljetuskustannuksia, teiden kulumista, liikennepäästöjä ja vaikuttaa Kainuulaisen kuitupuun kysyntään ja hintaan alentavasti.
Biojalostamo tarvitsee uuden 110kV sähkölinjan. Se mahdollistaisi mm. tuulivoiman merkittävän lisärakentamisen Paltamon tuulisille vaaroille. Tehdas myös tuottaa todellista biosähköä, jota jää oman käytön yli, tuotantovalinnasta riippuen jopa 200GWh vuodessa. Se vastaa n. 10000 sähkölämmitteisen omakotitalon sähkön kulutusta.

Turpeen poltto loppuu v. 2030 ja Kajaanin kaukolämpökattilat tulevat tiensä päähän lähivuosina. Paltamon tehdas joutuu jäähdyttämään prosessista muodostuvan hukkalämmön ilmaan. Kannattaisiko hukkalämpö siirtää Kajaanin kaukolämpöverkkoon, jolloin ei tarvita uusia kattiloita ja puun, tai jonkin muun polttoaineen polttamista Kajaanissa?

Valtavat työllisyysvaikutukset

Työllisyysvaikutuksen on arvioitu olevan Kainuulle n.1200hlöä ja muualle 800hlöä, yhteensä 2000 työpaikkaa. Verotuloja Kainuulle on arvioitu tulevan n. 40milj.€/vuosi. Suuri tehdas luo mahdollisuuksia myös uusille tulevaisuuden innovaatioille ja yrityksille koko Kainuun alueella.

Onko meillä varaa kampittaa Kaicellin biotuotetehdashanketta? Talous ja hyvinvointi kasvaisi Kainuussa. Se antaisi suoria positiivisia vaikutuksia työllisyyteen, palkansaajakorvauksiin ja vientiin. Lisäksi tulisi muita välillisiä positiivisia vaikutuksia ja mahdollisuuksia.

Tehdashanke antaisi koko Kainuun kansalle uskoa ja elinmahdollisuutta vuosikymmeniksi, jopa sadoiksi vuosiksi pitkälle tulevaisuuteen.

Kajaanin Kokoomus ry