Matti Heikkinen: Rikos vai hyvitys?
Sote-palveluissa on Suomessa rakenteellisia ongelmia. Hoitoon pääsy ei toteudu kaikilta osin lain velvoittamalla tavalla terveydenhuollossa tai sosiaalihuollossa. Useat asiantuntijat ovat esittäneet, että henkilökohtainen rikosvastuu voisi olla keino parantaa palveluiden saatavuutta.
Esimerkiksi rikosoikeuden professori Matti Tolvanen arvioi vastikään (IL 25.9.2022), että jatkuva palveluiden järjestämiseen tarvittavien resurssien alibudjetointi voisi ylittää virkarikoksen tunnusmerkistön. Tolvasen mukaan kunnanhallituksen, -valtuuston ja lautakuntien jäsenten rikosvastuuta tulisi tarkastella, koska toistuvista moitteista huolimatta palvelujärjestelmässä ei ole tapahtunut parannusta.
Kuntalain mukaan talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset lakisääteisten tehtävien hoitamiseen turvataan. Lisäksi taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän talousarviot ovat olleet vuodesta 2018 alkaen joka vuosi alijäämäisiä (n. 3–16,9 M€).
Yksi syy Kainuun soten alijäämäkierteen taustalla on omistajakuntien haluttomuus korottaa kuntien maksuosuutta talousarviota valmisteltaessa. Toisaalta kuntien keskinäinen perussopimus mahdollisti alijäämien laskuttamisen omistajakunnilta vuosittain jälkikäteen. Tämä järjestely esti samalla ns. arviointimenettelyn käynnistymisen Kainuun sote-kuntayhtymässä. Kainuussakaan lakisääteisiä palveluita ei ole saatu täysin turvattua, eikä taloussuunnitelmakaudella ole päästy talouden tasapainoon.
Sosiaali- ja terveydenhuollon alibudjetointi on perus- ja ihmisoikeuskysymys. Talousarvion avulla toteutetaan kuntalaisten ja asukkaiden oikeuksia. Yksi syy alibudjetoinnin heikolle tuntemukselle voi olla se, että valtuutetut käyttävät kaikkein useimmin taloustiedon lähteenä muita kuin virallisia asiakirjoja (mm. suulliset esitykset, uutiset ja vapaamuotoiset keskustelut). Henkilökohtainen rikosvastuu lisäisi ainakin valtuutettujen tietoisuutta asiasta.
Kainuun hyvinvointialueelle valmistellaan ensimmäistä koko toiminnan kattavaa talousarviota. Myös laki hyvinvointialueesta edellyttää, että talousarvio ja -suunnitelma huomioi vastuut ja velvoitteet. Säädös on jopa kuntalakia tiukempi – hyvinvointialueen taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä.
Lainsäätäjän selkeä tahto on, että hyvinvointialue turvaa ja järjestää sille lailla säädetyt tehtävät. Mikäli hyvinvointialue epäonnistuu tässä talouden näkökulmasta, voi valtiovarainministeriö käynnistää arviointimenettelyn. Tällöin arviointiryhmä tekee ehdotuksen toimenpiteistä talouden tervehdyttämiseksi ja palvelujen turvaamisesta. Tämän vuoksi alibudjetoinnin aika on ohi Kainuussa. Tänä syksynä kaikkien kainuulaisten kannattaa osallistua hyvinvointialueen strategian valmisteluun ja kertoa, millä keinoin palvelut turvataan.
Rikosvastuun ja syyllisten etsimiselle on toinenkin vaihtoehto, hyvitys. Voisimme toimia samalla tavalla kuin Kela, joka hyvittää asiakkaalle automaattisesti perustoimeentulotuen viivästymisestä 25–150 euroa. Hoito- tai palvelutakuun ylittymisestä maksettava hyvitys lisäisi samalla kansalaisten luottamusta sote-palvelujärjestelmää kohtaan.
Matti Heikkinen
YTL, aluevaltuutettu (Kok.)