Jaakko Kyllönen: Lento- ja yöjunamotti on edelleen olemassa

Illaksi pois kotoa Finnair mainostaa ja niinhän se Kainuun kohdalla on, että illalla pois ja kahden päivän päästä takaisin. Lentomotti samoin yöjunamotti on siis ”purettu” ja irtopisteet on kerättävissä, kuka teki mitä ja milloin tai kuka jätti tekemättä. Kuhmolaisille tutumpia ovat talvisotamotit Saunajärven suunnalla, jonka isämme onnistuneesti purkivat vihollisista. Lentomotin ja yöjunamotin ”purkajat” eivät juurikaan tiedä Saunajärven moteista paljonkaan. Ja onhan meillä vielä halkomotit. Moteissa löytyy.

Vaikka edellä mainitut ”motit” ovat osittain purkautuneet, paitsi yöjunasta ei ole vieläkään tietoa, joten Kainuu on edelleen saavutettavuus motissa ja siitä ei päästä mihinkään. Puhukoot edustajat mitä tahansa. Kainuun saavutettavuus on edelleen suuri ongelma ja siitä kärsii elinkeinoelämä ja matkailuliiketoiminta dramaattisesti. Seuraukset tulevat hyvinkin nopeasti, mutta myös viiveellä.

Maakuntien kansanedustajille on tyypillistä noukkia irtopisteitä siitäkin huolimatta, että yhtiöt, tässä tapauksessa Finnair ja VR tekevät itsenäisiä päätöksiä aikatauluistaan ja liikkeistään. Ratkaisut ovat pääsääntöisesti aina taloudellisia. Yhtiöt eivät voi ajatella aluetaloudellisesti, niin kuin kuvittelemme. Yhtiöiden toimintaa eivät myöskään voi ohjata mitkään karvalakkilähetystöt tai yksittäiset kansanedus –   tajat. Yhtiöiden suvereniteetti määritellään osakeyhtiölaissa ja omistajanohjausta tehdään yhtiökokouk –  sissa, jossa valitaan yhtiölle hallitus, joka toimitusjohtajan kanssa on vastuussa yhtiöstä.  Tämä ei näytä olevan kansanedustajien mielissä tai sitä ei ymmärretä. Vake Oy ja Posti Oyj ovat siitä hyviä esimerkkejä. Jos yhtiön toimintaan ei olla tyytyväisiä, niin silloin vaihdetaan hallitus ja toimitusjohtaja. Myöskään valtionyhtiöitä ei voida paimentaa eduskunnasta käsin. Eduskuntatason paimennus on hyvinkin kiusallista ja ongelmallista yhtiöiden operatiiviselle johdolle ja se saatetaan kokea painostuksena. Edes omistajanohjausministeri ei voi puuttua yhtiön operatiiviseen toimintaan. Jos näin on, niin ollaan varsin kyseenalaisella tiellä. Jos taas poliitikot vaativat yhtiöiltä toimintaa, johon johto ei ole sitoutunut, eikä ole yhtiön strategiassa, niin yhtiöillä on oikeus vaatia myös maksajaa.

Edellä mainitusta huolimatta kainuulaisilla, kunnilla ja maakunnilla (”hyvinvointialueilla.”) ja elinkeino – elämällä on perusteltua vaatia, että liikenneyhteydet ovat kunnossa ja tarpeellisia. Kaiketi Finnair Oy:ltä ja VR Oy:ltä myös on oikeutettua vaatia yhteyksiä, koska ne ovat valtioenemmistöisiä ja saavat myös toimintaansa suoraa tai piilosubventioita, mutta yhtiöitä ei voi pakottaa kuitenkaan toimimaan niin.  Tarvitsemme kulkemiseen monipuolista palvelua, eikä pidä unohtaa linja – autoilla hoidettavaa joukkoliikennettä, joka monessa suhteessa on ainoa sekä edullinen vaihtoehto junan tai lentokoneen sijaan. Varsinkin Suomen poikittaisliikenne hoituu parhaiten linja – autoilla.

Jaakko Kyllönen, Kuhmo