Ajatuspaja selvitti: Kajaani lähellä saada yksinään enemmistön tulevan aluevaltuuston paikoista

Ajatuspaja Toivo on laskenut, miten tulevissa aluevaltuustossa paikat jakautuisivat kuntien kesken, jos ne jakautuisivat samassa suhteessa kuin vuoden 2017 kuntavaalien annetut äänet. Hallituksen esityksen mukainen aluevaltuusto valitaan suorilla vaaleilla maakunnan alueelta ilman nykyisistä kuntayhtymistä tuttuja äänivaltaleikkureita. Kaikissa tapauksissa maakunnan keskuskaupunki tulee saamaan suuren väkimääränsä myötä erittäin vahvan aseman.

Selvitys kattoi manner-Suomen sote-alueet Uudenmaan ulkopuolella. Keskeiset havainnot ovat, että maakuntien keskuskaupunkien äänestysvoima riittää keräämään lähes puolet (47 %) aluevaltuutettujen paikoista keskuskaupungeille. Toisaalta noin neljäsosa Suomen kunnista on vaarassa jäädä kokonaan ilman paikkoja, ja toinen neljäsosa on jäämässä vain yhteen paikkaan. Muutoksen iso kuva on, että maakuntakeskusten päätösvalta sote-palveluista kasvaa merkittävästi samalla, kun pienimmistä kunnista se katoaa paikoin käytännössä kokonaan tai lähes kokonaan.

Kainuun aluevaltuuston koko on 59 ja ehdokaslistan enimmäispituus siten 73 ehdokasta. Kajaani kerää lähes puolet eli 28 paikkaa (47 %). Tarkastelu tässä on tosin vuoden 2017 äänestystietojen mukaan tehty, joten Kajaanin osuus voi vuoden 2022 aluevaaleissa nousta jo yli 50 prosentin. Maakunnan väestökehitys on negatiivinen, ja vaikka myös Kajaanin väkiluku on laskusuunnassa, sen suhteellinen osuus maakunnan väkiluvusta kasvaa, koska muiden kuntien väkiluvun negatiivinen kehitys on suhteellisesti nopeampaa.[1] Näin ollen Kajaani on jo varsin lähellä saada yksinään ehdottoman enemmistön.

Kajaanin jälkeen melko tasavahvoja ovat Sotkamo (9 paikkaa), Kuhmo (7) ja Suomussalmi (7). Yhdestä kolmeen paikkaa ovat saamassa Paltamo, Puolanka, Hyrynsalmi ja Ristijärvi. Nollakuntia Kainuussa ei ole.

Lisätiedot:
Antti Vesala, vt. toiminnanjohtaja
antti.vesala@toivoajatuspaja.fi