Teuvo Peltomäki: Mitä on hyvinvointi?
On päätetty, että sote- ja pelastuspalvelurakenne uudistetaan ja perustetaan hyvinvointialueet. Näin voidaan hillitä kustannusten kasvua ja varmistaa sekä kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut kaikille suomalaisille suoraan valtion budjetissa. Kuitenkin mediassa keskustelu keskittyy sairaanhoitoon ja erityissairaanhoitoon. Näiden joustava saatavuus on toki hyvinvoinnin keskiössä.
Lauantaina Raatihuoneen torilla asiakkaiden huoli oli, että paraneeko palvelu tuomalla lisää byrokratiaa ja väheneekö suorittavat hoiva- ja hoitoresurssit? Riskinä nähdään kustannusten kasvu, kun on uutisoitu, että Kainuun sote varautuu hyvinvointialueen perustamiseen korottamalla ensivuoden budjettia.
Onko reilua ja kohtuullista viivästää etäyhteyksien käyttöönottamista verukkeella, että osalta asiakkaista puuttuvat älykännykkä ja netti tai niiden käyttäminen on outoa ja pelottavaa? Etävideoyhteyden voi luoda naapuri, ystävä, kodinhoito tai ensiapuambulanssi ja samalle kotivastaanotolle voi tulla mukaan etäyhteydellä lähiomainen tueksi, tulkiksi ja muistiksi. Tänään omaisen pitää ottaa virkavapaata, jotta hän pääsee mukaan lääkärikäynnille. Onko jokaiseen kylään mahdollista perustaa oma terveysasema, vai miettiä uusien digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntämistä? Se vaatisi vain asenteen asettamista uuteen näkökulmaan.
Digitalisaatiosta huolimatta meille kaikille on edelleenkin tärkeää tavata kasvotusten lääkäri, joka kuuntelee ja kunnioittaa. Se on tärkeää niin asiakkaalle kuin lääkärille.
Hoitoon pääsyn rajoittava tekijä Kainuussa on lääkärien ja sairaanhoitajien saatavuus. Hoitohenkilöstön mukaan työ on ylikuormittavaa. Onko ainoana toimivana ratkaisuna palkkojen korotus? Vai pitäisikö tarkistaa hoitotyön toiminta- ja johtamismalleja sekä jakaa kuormitusta yliopistollisten sairaaloiden ja yksityisen sektorin kanssa? Haasteena on, että miten tehdä meidän palvelemisesta houkuttelevaa työtä.
Onko sairaalahoito rakennettu yhden mallin mukaisesti? Pitää olla perusterve, jotta hoidon jälkeen voi palata hyvinvoivana kotiin. Asiakkaan aktiivisuuden ja oma-aloitteisuuden ylläpito ja valmentaminen ovat avainasioita; esimerkiksi, että hän syö ja käy wc:ssä itse, mikä tietysti vaatii aikaa. Nykyisen sairaanhoitomallin mukaan on nopeampi tehdä nämä toimet asiakkaan puolesta, jolloin vaarana on laitostuminen, vaikka ennen hoitoon joutumista asiakas hoiti asiat itse. Laitoshoitoon meillä on aina aikaa ja rahaa!
Hyvinvointi on aktiivista elämää, ystävyyttä, naapurista huolehtimista, harrastuksia, kulttuuria, järjestö- toimintaa ja liikuntaa. Näistä vastaavat nyt ja tulevaisuudessa jokainen asukas itse kodissaan sekä hänen oma kuntansa. Tämä on tärkeää ennaltaehkäisevää hyvinvointia ylläpitävää toimintaa!
Hyvinvoinnin, terveyden ja sairaanhoidon palveluissa tärkeintä on palvelun joustava saatavuus. Tarvitaan hyvinvointialueiden, julkisen ja yksityisen puolen, saumaton yhteistoiminta. Palveluseteli voi olla keino tasata julkisen puolen kuormitusta ja kustannuksia.
Digitalisaation tuomat mahdollisuudet pitää hyödyntää aina, kun se on mahdollista. Vakavan sairastumisen ennaltaehkäisy vaatii lääkäriin pääsemisen kynnyksen alentamista – vaikka videoyhteydellä lääkärissä käynti kotoa käsin.
Miten meille tärkeät palvelut turvataan? Äänestämällä!
Teuvo Peltomäki
aluevaaliehdokas, Kajaani