Jyri Saastamoinen: Itsenäisenä 105 vuotta!

Tänä vuonna rakas Suomi-neitomme täyttää 105 vuotta. Olemme siis olleet itsenäisiä jo viiden sukupolven ajan. Jokaisen sukupolven mukana häviää tietoa ja kokemuksia, joita ei voi enää palauttaa. Kyselin vanhemmiltani mitä heidän ukkinsa ja mumminsa kertoivat itsenäistymisen ajasta. Valitettavasti he eivät muista, että tuosta ajasta olisi koskaan ollut mitään erikoisempaa keskustelua. Minun mummini, äitini äiti, kertoi joskus, että muistaa vanhempien ihmisten puhuneen vakavina ja juhlavasti, kun tieto itsenäisyysjulistuksesta tuli. Tietenkin tuolloin oli pelkona myös sodan mahdollisuus. Mummini oli tuolloin kuusivuotias. En tuolloin älynnyt kysellä mummilta asiasta tarkemmin, enää se ei ole mahdollista.

Tänä vuonna maailmantilanteen muutokset sävyttävät myös tätä meidän joulukuista juhlaamme. Ukraina on joutunut hyökkäyssodan kohteeksi, oma tilateemme on muuttunut sellaiseksi, että olemme hakeneet puolustusliitto NATOn jäsenyyttä.

Leipälapiolla järkipuhetta

Mutta millainen oli tiemme itsenäisyyteen? Suomi oli saanut autonomisen eli sisäisesti itsenäisen aseman suuriruhtinaskuntana 1809. Vuosisadan vaihteessa oli vahvoja venäläistämispyrkimyksiä, joiden seurauksena suomalaisia haluttiin värvätä Venäjälle armeijaan. Suomessa tätä vastustettiin laajasti, tilanne kärjistyi vuonna 1902 maanlaajuiseen kutsuntalakkoon. Tästä äidillänikin on oman ukkinsa kertoma muisto: Tuusniemellä oli komissario toteuttamassa kutsuntoja. Kutsuntaikäiset oli kerätty samaan taloon. Isoukkini oli joukon etunenässä selvittämässä että kutsunnat ovat laittomat ja perustuslain vastaiset. Tilanteesta tuli sen verran jännittävä, että hän turvautui uunin päällä olevaan leipälapioon. Onneksi puhe riitti, kun venäläisillä oli kuitenkin oikeat aseet. Lopulta lakon seurauksena Suomen vapautus asepalveluksesta jatkui.

Hallan ukon reitti

Kutsuntalakosta oli etua Suomelle: olimme ensimmäisessä maailmansodassa lähinnä katselijan paikalla. Suomi oli kuitenkin salaa alkanut valmistella omaa armeijaa 1914 alkaen. Tähän liittyy Kainuu vahvasti: Suomussalmella Hallan Ukko eli Johan Heikkinen ylläpiti jääkärien reittiä, jota myöten suomalaisia kulki sotilaskoulutukseen Saksaan. Tsaarin valta kaatui maaliskuussa 1917. Jo huhtikuussa Suomussalmella kansalaiskokous julisti Suomea itsenäiseksi ja lähetti valtuuskunnan senaatin kuultavaksi. Venäjällä oli vallankumous, sen jälkimainingeissa senaatti rohkaistui lopulta julistautumaan itsenäiseksi 6. joulukuuta 1917. Tietenkin täältä Kainuusta oli hyvä huudella itsenäisyyden perään, silloin Suomessa oli 80 000 venäläissotilasta, joista yksikään ei ollut Suomussalmella.

Meidän itsenäisyyspäivän perinteemme, kaksi kynttilää ikkunalla, on myös Hallan Ukon jääkäreiden koulutusreitin muistoja. Jääkärit majoittuivat matkansa varrella oleviin taloihin. Kaksi kynttilää ikkunalla tarkoitti, ettei vaaraa ole, venäläiset ovat poissa.

Hyvät nuoret, kyselkää isovanhemmiltanne muistoja erilaisista tilanteista ja historian kehitysvaiheista, vaikkapa siitä milloin heille tuli puhelin tai esimerkiksi millainen oli ensimmäinen väritelevisio ja milloin se tuli Kainuuseen. Se tekee historiasta paljon elävämpää.

Onnea sataviisivuotias Suomi-neito ja me kaikki suomalaiset!

Jyri Saastamoinen, apteekkari
Kainuun kokoomuksen puheenjohtaja
Kansanedustajaehdokas