Jyri Saastamoinen: Hyvä turvaverkko ei lamaannuta

On tärkeää, että ihmisten tärkeimmissä palveluissa hoiva ja turva lisääntyvät. Palvelun käyttäjän kannalta hallinto on merkityksetön. Siksi asiakkaan kohtaamiseen on panostettava. Minä haluan, että jokaisesta apua tarvitsevasta pidetään huolta. Suomen pitää olla pohjoisinta sopukkaa myöten turvallinen ja hyvä paikka asua. SOTE-palveluiden uudistus alkaa olla aloittamista vaille valmis. Ihmisten pitäisi päästä jonojen sijasta hoitoon. Meidän kaikkien…

Jyri Saastamoinen: Itsenäisenä 105 vuotta!

Tänä vuonna rakas Suomi-neitomme täyttää 105 vuotta. Olemme siis olleet itsenäisiä jo viiden sukupolven ajan. Jokaisen sukupolven mukana häviää tietoa ja kokemuksia, joita ei voi enää palauttaa. Kyselin vanhemmiltani mitä heidän ukkinsa ja mumminsa kertoivat itsenäistymisen ajasta. Valitettavasti he eivät muista, että tuosta ajasta olisi koskaan ollut mitään erikoisempaa keskustelua. Minun mummini, äitini äiti, kertoi…

Jyri Saastamoinen: Luonnonlohi on paras joulukala

Vesivoimalla tuotetaan 17,5 % Suomen sähkönkulutuksesta. Vesivoima on säätövoimaa, jonka arvo on sitä suurempi, mitä enemmän sähkön hinta vaihtelee. Lisäksi vesivoiman arvo vaihtelee käytettävissä olevan vesimärän mukaan. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että tarvitsemme vesivoimaa säätövoimana nyt ja tulevaisuudessa. Tuuli- ja aurinkovoiman kapasiteetin lisääntyessä vesivoiman tärkeys säätövoimana kasvaa selvästi. Olisiko vesivoiman muuttuva rooli luotettavana säätövoimana ratkaisu…

Jyri Saastamoinen: Onko meillä enää varaa jouluvaloihin?

Euroopan energiakriisi on temmannut mukaansa myös meidän sähkömarkkinat. Sähkömarkkinalain 67 § määrittelee, että ”vähittäismyyjän, jolla on huomattava markkinavoima jakeluverkonhaltijan vastuualueella, on toimitettava vastuualueella sähköä kohtuulliseen hintaan kuluttajille sekä muille loppukäyttäjille…”. Näinä päivinä, kun pörssisähkön hinta ylittää toistuvasti 50 snt hinnan kilowattitunnilta, tuntuu kohtuus olevan kaukana. Sähkön tuottajat varoittelevat, että jouluviikolla saamme nähdä jopa 70 snt…

Jyri Saastamoinen: Tieteen rahoitus on turvattava

Hallitus on uhannut leikata tieteen rahoitusta tänä keväänä. Suomalainen yhteiskunta tarvitsee elinvoimaista tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Asian saaman huomion ja julkisen paineen takia Sanna Marin onkin jo alkanut lupailla, että leikkaukset peruutettaisiin. Mutta tämä on vain jäävuoren huippu. Pinnan alla oleva osa on paljon suurempi tässäkin tapauksessa. Keskeistä olisi yritysten aseman kehittäminen tällä alalla. Lähes…

Jyri Saastamoinen: Toinen adventtikynttilä symboloi rauhaa

Joulun odotus eli adventtiaika alkaa neljä sunnuntaita ennen joulupäivää. Ensimmäinen adventtisunnuntai on toivon sunnuntai. Siitä alkoi myös uusi kirkkovuosi. Nyt toisena adventtina sytytämme rauhan kynttilän. Nykyisessä maailmantilanteessa rauhan ja turvallisuuden tarve on vahvempi kuin aikoihin. Meillä on talvisodan alkamisesta aikaa jo 83 vuotta. Ukraina taas on ollut helmikuusta lähtien Venäjän hyökkäyssodan kohteena. On hienoa, miten…

Jyri Saastamoinen: Työn tekijälle kuuluu palkka

Minusta työn tekemisen tulee olla aina kannattavampaa kuin työn tekemättä jättäminen. Kun työn tekemistä verotetaan vähemmän, sitä kannattaa myös tehdä enemmän. Suomessa meillä on käytössä niin monimutkainen tukihimmeli, ettei kukaan tiedä minkälaisia vaikutuksia lisäpalkalla on toimeentuloon. Tukiin oikeutetut eivät myöskään läheskään aina tiedä mitä tukia voisi saada. Tilkkutäkkimainen tukiviidakko pitää yksinkertaistaa. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti toisi heti…

Kainuulainen – arvosta demokratiaa ja käytä ääntäsi!

Demokratialla on pitkät perinteet Suomessa, yleinen ja yhtäläinen äänioikeus alkoi valtiollisissa vaaleissa jo vuonna 1906. Siitä lähtien jokaisella aikuisella naisella ja miehellä (ikä on vaihdellut) on ollut yksi ääni ja se on ollut samanarvoinen muiden kanssa. Aluksi äänioikeuden käyttäminen oli juhla-asia. Nykyään äänestäminen on arkipäiväistynyt, niin että viime kuntavaaleissa esimerkiksi Kajaanin äänestysprosentti jäi valtakunnan hännille…

Kainuun hyvinvointialueen demokratiakustannukset maan suurimmat

Kainuun hyvinvointialueen demokratiakustannukset maan suurimmat

Hyvinvointialueuudistusta on luonnehdittu Suomen historian suurimmaksi hallintouudistukseksi. Sitran mukaan se on myös lähihistoriamme suurin demokratiauudistus. Tutkimusten mukaan terveydenhoidon ja vanhustenhoidon tilanne ovat suomalaisia eniten huolestuttavia aiheita. Hyvinvointialueiden demokraattiseen päätöksentekoon kohdistuu siten suuret odotukset samalla kun säästöpaineet tulevat leimaamaan myös tulevia vuosia.  Sitra julkaisi 27.2.2025 selvityksen siitä, mitä hyvinvointialueiden demokratia maksaa. Selvityksen tarkasteluajanjakso oli 1.1.2023–30.6.2024 ja…

Kainuun hyvinvointialueen tulevaisuus on omissa käsissä

Kainuun hyvinvointialueen tulevaisuus on omissa käsissä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi 29.10.2024 raportin, joka arvioi hyvinvointialueiden olevan vaikeuksissa saavuttaa niille asetetut taloudelliset tavoitteet alijäämien kattamiseksi vuoden 2026 loppuun mennessä. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaiset nettokäyttökustannukset ovat pysytelleet jo vuosia keskimääräistä korkeampina ja perusterveydenhuollon avohoidon yhdenvertaisessa saatavuudessa on haasteita. Kainuuta haastavat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa samat ongelmat kuin muutakin Suomea. Keskeisinä tekijöinä…

Sisällön loppu

Sisällön loppu